maanantai 30. syyskuuta 2013

Vasikan juottaminen

Tänään juottaessani Yöunen vastentahtoista vasikkaa, ympärilläni pörräsi kuusi! terävähampaista pikku piraijaa. Kaksi tunki turpaansa tuttipulloon. Yksi työnsi päänsä jalkojen välistä ja yritti osille. Yksi isompi hakkasi minua turvallaan kaikkiin ruumiinosiin. Ja kuulkaa tuollaisella kuukauden ikäisellä on jo voimaa. Se sattuu, kun turvalla jysäyttää päin. Myöskin pureminen sattuu. Niillä on alaleuka hampaita täysi. Kun ottaa oikeen kunnolla kiinni ja puree, tulee mustelmia jopa ruhjeita. Eikä naurata yhtään.

Kun vielä juotettava tekee kaikkensa, ettei ime tai niele maitoaan ja nuo kiusanhenget kimpussa, ei vasikan juottaminen todellakaan ole mitään leikintekoa.

Niin ja ne ympärillä häiriköineet olivat jo omat eväänsä hotkineet.

5 kommenttia:

  1. Pitäs olla oma juottokarsina... miten tuommoisessa höykytyksessä pysyy enää pystyssäkään??

    VastaaPoista
  2. Kyllä siinä on vitsit vähissä kun pikkuvasikka imee ja puree oikein himoonsa ihmisen käsiä ja joka osaa minkä vain saa suuhunsa.
    Joku väliaikainen kevyt häkkin karsinan sisään niin rauha olisi ja kun sen siirtää taas pois niin vasikka saisi olla laumassa. Ja siinä vois olla myös joku heikko tapaus toipumassa rauhassa.

    VastaaPoista
  3. Tiedän tunteen kun hermot menee tökkijöistä ja purijoista. Onneksi meillä on yleensä yksi vasikka kerrallaan pienessä karjassa että harvemmin moiseen joudun.

    VastaaPoista
  4. En osaa kommenttia nimellisenä laittaa. Edellinen minulta. terv.Päivi Taskinen

    VastaaPoista

Älä ole anonyymi, vaan laita nimi kun kommentoit -kiitos-